maanantai 23. elokuuta 2010

Now I walk in the street now lookin' for a friend, one that can lend me some change.

On ihanaa...
... syödä itsensä ähkyyn, maata sohvalla ja katsella Timonia ja Pumbaa
... laittaa vaselinia punaiseksi niistetylle nenälle

Onnellisuus? Kemiallisia aineita ja hermoimpulsseja?
Kun kaikki asiat tuntuu oikeasti olevan kohdallaan, sitä jotenkin osaa luopua pakollisesta yltiömäisestä taipumuksesta perfektionismiin. Näissä tilanteissa ehkä osaa laittaa asiat oikeaan suuruusluokkaan. Ranskan koe. Läpi meni. Ihminen, jolla on näin korkea saavutusorientaatio harvemmin tyytyy sanomaan 'läpi meni', vaan tuskailee viikkoja sitä miten huonosti kokeesta suoriutui ja miksi, oi miksi minulle aina käy näin. Mutta niin, läpi se meni, ja mitä tahansa numeroksi tulee niin tyytyväinen siihen täytyy olla.

torstai 5. elokuuta 2010

Remember the first times are yet to come

Aa, ihanaa viettää aamunsa ilman minkäänlaisia kiireitä tai paineita. Sainpa kerrankin unta jo ennen kello kahta. Ja vaikka se ei näin lähellä koulun alkua kovin fiksua olekaan, niin nukuin myös kunnon pitkät yöunet (aamulla heräsin myöhemmin kuin iskä joka oli ollu yön töissä). Heräilin rauhallisesti kun äiti lähti töihin ja sitten hain kahvia ja muroja ja aloitin päiväni katsomalla Sinkkuelämää :) Kohta pitäisi vissiin aloittaa unirytmin kääntäminen tai muuten ei kenelläkään ole kivaa :D