Uivatko mun luokseni nyt lapsuudesta laivat?

Siinä istuttiin, sinä rajoilla todellisuuden. Katseet kertoivat että aika on hyvästellä, kipu sydämessä kuulsi läpi silmien. Olisi pitänyt jäädä, kuunnella sitä pientä ääntä joka niin kertoi. 'Moikka Pappa', sanoin poispäin kääntyen, mutta aamun sarasteessa sinä nousit laivaan lähtien paikkaan jonne emme sinua voi seurata.